Viime viikot ovat menneet hiljaiselossa, sillä emme ole yksinkertaisesti tehneet juuri mitään. Koirien kanssa tekeminen on jäänyt lähinnä päivittäiseen lenkkeilyyn, ja pari kertaa olemme käyneet myös järven jäällä kävelyllä. Siihen se on aika pitkälti jäänytkin.. Taavin ikääntymisen huomaa alati hidastuvasta askeleesta. Loppulenkistä minulla on talutushihnassa kaksi koiraa, joista toinen kiitää hihnan mitan edellä, ja toinen hipsuttaa saman mitan verran takanani. Epulla riittäisi virtaa vaikka mihin, mutta Taavi väsyy paljon nopeammin. Muuten siitä ei ikääntymistä oikein näekään, kotona se on oma (adhd) itsensä ja muutenkin oikein pirteä pikkukoira. Luupiikitkään eivät ole muistuttaneet olemassaolostaan! Vaikea uskoa itsekään, että kesäkuussa pikkumiehelle tulee kymmenen vuotta täyteen..
Omistaja sen sijaan on viime aikoina kärsinyt epäonnesta elektroniikkalaitteiden parissa.. Kaikki alkoi viime syksynä, jolloin isäni tietokoneen keskusyksikkö rysähti nurin pitäessäni sitä jalkatukena. (Kukaan ei kertonut, että se voi oikeasti kaatua!) Mitään ei voitu pelastaa, niinpä ottamistani viime kesän kuvistakin on vain murto-osa jäljellä. Pari viikkoa ennen joulua nukahti puhelin, joka ei elvytysyrityksistä suostunut heräämään ja palasikin lopulta huollon kautta takaisin kotiin. Tosin ilman numeroita ja rakkaita säilöttyjä tekstiviestejä. Kun tästä selvittiin, hujautin nurin isäni uuden keskusyksikön pyydystäessäni kissaa sen takaa.. Säikähdin todella, kun tuttu mustapohjainen virheilmoitus ilmeistyi tietokoneen näytölle, mutta tällä kertaa ei käynyt sen pahemmin.
No, mitäs sitten? Viime viikolla jääkaapille mennessäni sen kahva jäi käteeni. Irtosi. Myös oman koneeni näppäimistö meni epäkuntoon läikäytettyäni sen päälle vettä sen jälkeen, kun kissa oli yllättänyt minut yhtäkkisellä puraisulla. Kaiken kukkuraksi epilaattori hajosi tänä aamuna... En haluaisi sanoa tätä ääneen, mutta milloinhan kameralle käy jotain? Se on viimeinen niitti. Jos sekin rikkoontuu, muutan taatusti jonnekin erämökkiin kauas sähköstä ja juoksevasta vedestä, jossa mitään ei voi taatusti enää käydä.
Tällä hetkellä olen rhodevahtina siskoni luona, mistä myös postauksen (kertakaikkisen mahtavat!) kuvat (- varsinkin jälkimmäinen.) ovat. Nyt jatketaan kirppujen kanssa leffailtaa, tsau!
10 kommenttia:
Ihana merkintä! Roni on alakuvassa oikealla? Terkkuja parhaalle harjaselälle :)
Ja koitan muistaa iltarukouksessa sinun kameran, se tarvii nyt kaikki maholliset suojelusenkelit (voit myös lähettää sen Tornioon turvaan!!)
Eiiku tuo on siskon uusi (täysikasvuinen) rhode! :D Roni se, hän kiittää!
Kiitos, kiitos! Tarvitsen niitä, kamera tarvitsee. Toistaiseksi pidän siitä huolta vielä itse, mut jos se huostaanotetaan niin suosittelen sinua!
Jaa jos noita voi ostaa tuommosina kauniina asetelmina (siis noita koiria joiden keskelle oot asetellut itsesi) jostain, niin Jenni voi ottaa yhteyttä ja kertoa yhteyshenkilönsä! Eh eh..
Nää muodostaa aika hyvin asetelman aivan itsestään, kun ostat vaa useamman! Mut nää sit kans haisee pahalta ja syö paljon. Oon kuullu, et sen takia Jenni ei välttämättä suosittele (syö paljon. ja semmostaki mikä ei ole syötävää, ainakaan normaalin koiran ruokavaliossa. Normaalilla koiralla viittaan normaaliin koiraan, josta ei ole yksittäistä esimerkkiä.).
:D Huvittaa tämä sekava keskustelu Taavin blogin kommenteissa. En nyt keksi oikein vastattavaa, oisin halunnut vaan sanoa että Ronille on aina paikka Torniossa! Normaali tai ei, kaikilla on ongelmansa.
:D Tiedät kehen ottaa yhteyttä tässä asiassa!
Hitsit sulla on ollut epäonnea elektroniikan kanssa :D Toivottavasti kamera säilyy ehjänä! Mullakin on kone kaatunut (kuvainnollisesti, ei siis ihan oikeasti) ja kaikki kuvat menneet siinä kertaalleen. Harmitti kyllä enemmän, kuin mikään ennen sitä :/
Tuosta Taavista. Sehän on vasta kymmenenvuotias? Mikä elinikäennuste kleinspitzeillä on? Meinaan, jos Elkulla alkaa nyt (pian 9-vuotiaana) väsymys iskeä lenkin loppua kohden, kiikutan sen eläinlääkäriin, notta tarkistavat sen sydämen :O Toki yksilöllistä vanheneminen, mutta perhoset on niin nuoria vielä kymmenenvuotiaina, että pisti silmään tuo askeleen hidastuminen Taavilla :)
Mulla on kans kerran (vai kaksi?) tätä ennenkin kovalevy tehnyt tenän, se on niin hirveää.. Vaikka miten ois tietonen varmuuskopioiden tärkeydestä, niin ne nyt vain tahtoo jäädä tekemättä.
Huu, mulle tuli ihan ylimääräisiä sydämentykytyksiä, en ole ajatellutkaan että täytyisi huolestua.. Kleinspitzit ovat myöskin pitkäikäisiä kyllä, kymmenvuotiaat eivät mikään harvinaisuus tässä rodussa ole. Olen pitänyt sen hihnassa laiskottelua ihan normaalina käyttäytymisenä, kun se ei muuten vaikuta ollenkaan voipuneelta.. Sydänongelmia ei käsittääkseni kleinspitzeillä pahemmin esiinny (toki eihän se poista sitä mahdollisuutta etteikö Taavi voisi olla sairas.. Rodulle epätyypilliset luupiikitkin kun tästä osoitteesta löytyy.) ja osaltaan pakkanenkin on voinut vaikuttaa Taavin menojalan hyytymiseen.. Hmm. Täytyy tarkkailla!
Hahahaa, hyvä toi sun kirjotus epäonnesta elektroniikan kanssa ;D
Joo-o :D On kyllä saanut kunnolla kasvattaa harmaita hiuksia näitten laitteiden takia, onneks nyt on ollut rauhallisempaa sillä saralla!
Lähetä kommentti